tiistai 22. heinäkuuta 2014

Lämpimät mangobroilerileivät

Johto Cafessa taannoin syömistäni toasteista inspiroituneena päätin tehdä mangokanaleipiä itsekin kotona. Leiväksi valitsin rapeakuorisen ransanleivän paahtoleivän sijaan ja tein leivistä päältä avoimia toastien sijaan. Jostain sain päähäni myös kokeilla mangon ja rosmariinin yhdistämistä ja täytyy sanoa, että kyllä toimii! Näen tässä makuparissa myös jälkiruokamahdollisuuksia. Sinällään täytetty leipä ei mikään maailman ihmeellisin ohje ole, mutta mielestäni nämä täytteet sopivat erityisen hyvin yhteen.


3 annosta

350 g broilerin rintafileitä
öljyä
suolaa
rouhittua mustapippuria
½ mango
6 viipaletta rapeakuorista vaaleaa leipää
majoneesia
paholaisen hilloa
tuoretta rosmariinia

Paista broilerin fileet öljyssä ja mausta suolalla ja pippurilla. Paloittele fileet ja kuori ja paloittele mango. Viipaloi leipä ja paahda viipaleet esimerkiksi leivänpaahtimessa. Sivele leiville majoneesia ja asettele broilerin ja mangon paloja limittäin leiville. Levitä täytteiden päälle paholaisen hilloa ja silppua pintaan tuoretta rosmariinia. Tarjoa välittömästi.

Mangofajitakset

Oh My Veggies-blogista löytyi ihanan kuuloinen mangofajitasten ohje kotitekoisella mausteseoksella. Omista fajitaksistani tuli astetta alkuperäistä tulisempia, sillä vaihdoin jalapeñot habanerooon ja Vii Voanin extra hotit chilijauhe ja -rouhe ovat jokseenkin markettikamaa vahvempia. Lisäsin myös mausteita ruokaan ohjetta enemmän. Näitä fajitaksia varten koetin tehdä itse tortillat Voisilmäpelin ohjeella ja käyttäen pelkkää maissijauhoa leivontaan. Voin harvoin sanoa minkään valmistamani ruoan menneen yhtä pahasti pieleen kuin kyseisten tortillojen. Taikinasta tuli niin murenevaa, ettei sitä käytännössä saanut kaulittua ja ne riekaleet mitkä sain pannulle asti murenivat kun niitä lainkaan taittoi. Oletettavasti edes osan jauhoista olisi tullut olla vehnäjauhoja, jotta reseptillä olisi mitään mahdollisuuksia onnistua. Queso frescon korvasin Ingmanin perinteisellä tuorejuustolla. Queso Fresco on Latinalaisesta Amerikasta peräisin oleva juusto joka valmistetaan tyypillisesti kuumentamalla täysmaitoa ja hapattamalla se esimerkiksi viinietikalla. Juuston kokkaroiduttua se valutetaan juustoliinassa. Mietin kotimaisesta tarjonnasta kotijuuston olevan varmaankin lähimpänä haettua, mutta esimerkiksi raejuustoa ja ricottaa on myös suositeltu sen korvaamiseen. Lisukesalsan fajitaksille tein Jamie Oliverin reseptillä, mutta onnistuin saamaan salsasta sen verran vetistä, että etsiskelen vielä tulevaisuudessa paremman ohjeen salsalle jostakin.


4 annosta

Mausteseos (riittää useampaan kertaan):

2 rkl chilijauhetta
1 rkl suolaa
1 rkl savupaprikajauhetta
1 rkl sokeria
2½ rkl kasvisliemijauhetta
1½ rkl sipulijauhetta
½ rkl valkosipulijauhetta
½ rkl cayennepippuria
½ rkl juustokuminaa
1/4 rkl chilirouhetta

Fajitat:

1 paprika
1 kesäkurpitsa
½ vahva chili
2 mangoa
öljyä
8 tortillaa

Valmista mausteseos yhdistämällä ainekset keskenään. Poista paprikan kanta ja siemenet ja paloittele se. Kuutioi kesäkurpitsa ja hienonna puolikas chili. Kuori ja paloittele mangot. Kuumenna tilkka öljyä pannussa ja pyörittele paria ruokalusikallista mausteseosta siinä hetken aikaa. Lisää paprika, kesäkurpitsa ja chili pannulle ja kypsennä noin viisi minuuttia. Lisää lopuksi mango pannulle ja kuumenna. Tarjoa esimerkiksi tortillojen, korianterin, kotijuuston ja salsan kanssa.

Loosister

Jatketaan kirjoittelua laadukkaamman pikaruoan merkeissä. Olen pitkään himoinnut Loosisterin listalta Hot Avocado Chicken pizzaa. Nyt saimme vihdoin aikaiseksi käydä kaverini kanssa paikassa syömässä. Pizzassa oli täytteinä chipotle-tomaattikastiketta, mozzarellajuustoa, broileria, tuoretta ananasta, tuoretta avocadoa, chiliöljyä ja  korianteria. Toimiva kombo, hyvät raaka-aineet ja rapea pohja. Paljon enempää en voisi pizzalta toivoa. Pizzan hinta oli hämmentävän halpa. Monessa kebab-pizzeriassa fantasia-pizzasta saa pulittaa jo lähemmäs kympin ja tämän herkun sai 12e:lla. Toki harvemmassa ruokaravintolassa kukaan känniläinen tulee koettamaan antaa sinulle hartiahierontaa kesken aterian...

Kauppuri 5

Kävin taannoin Oulussa työmatkalla ja minulle jäi iltapäivästä luppoaikaa kulutettavaksi keskustassa. Kaupungissa asuva kaverini suositteli minua käymään Kauppuri 5:ssä hampurilaisella. Paikka mainostaa ruoan olevan 100 % kotona tehtyä ja hamppareiden maku oli tosiaan aivan eri tasoa kuin perusburgerpaikoissa. Kurkin jo ennalta paikan menua netistä ja suurin osa hampurilaisten sisällöistä olikin avattu auki sivustolle. Vegehampurilaisen sisällön jouduin silti kysymään ja burgeri olisikin sisältänyt sipulikurkkusalaattia mistä en pidä. Isot propsit myyjälle, joka sanoi ettei vegehampurilaista kannata tilata ilman kyseistä soosia, vaan vaihtaa johonkin toiseen burgeriin kasvispihvi. Hieman hämmentävästi itse ravintolasta ei löydy menuja, joissa olisi kerrottu annoksista enempää kuin nimet. Myyjä olisi tarjoutunut luettelemaan minulle eri hampurilaisten sisällöt, mutta koin helpommaksi kurkata menun tabletilla. Päädyin tilaamaan chilihampurilaisen ilman sipulia ja kasvispihvillä. Burgeriin kuului vegepihvin lisäksi cheddarsiivu, tomaatti, salaatti, chili-majo, keskivahva bbq-soosi, jalapenot. Burgerin osalta suoritus täysi kymppi. Ainoa miinus ranskismausteesta ranskalaisten päällä. En aivan näe pointtia maustaa muuten itse tehty ruoka teolliselta mausteseokselta. Tilasin vielä extrana savuhabaneromajoneesin, joka oli hyvinkin makuni mukainen. Kokemuksen perusteella näkisin itseni pistäytymässä ravintolassa tulevillakin työmatkoilla, mikäli minulla jää ylimääräistä aikaa kaupungilla liikkumiseen.

Chili

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Chipotlelohi ja mangomansikkasalsa

Mangomansikkasalsan reseptejä etsiskellessäni vastaan tuli Taste of Homesta chipotlelohi mangomansikkasalsalla. Tämä oli niin kiinnostavan kuuloinen yhdistelmä, että se pääsi keittiössäni äkkiä testaukseen. Ensimmäisen kalafileen paistettuani modasin reseptiä vielä sen verran, että lisäsin lohen kastikkeeseen chilijauhetta. Jos käyttämäsi chipotlekastike on tulisempaa kuin minun, niin kastike yksistäänkin voi riittää.


4 annosta

Lohi:

800 g lohta
3 valkosipulinkynttä
2 rkl tummaa sokeria
½ dl chipotlekastiketta
(vahvaa chilijauhetta)
suolaa

Salsa:

1 l mansikoita
2 mangoa
lime
tuoretta korianteria
tuoretta minttua
2 rkl oliiviöljyä

Poista lohesta tarvittaessa ruodot ja leikkaa se annospaloiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet ja sekoita pienessä kulhossa sokerin, chipotlekastikkeen, chilijauheen ja suolan kanssa. Valele lohipalat kastikkeella ja grillaa esimerkiksi grillivastusten alla, kunnes pinta on saanut väriä. Salsaa varten poista mansikoiden kannat ja paloittele mansikat. Kuori ja paloittele mangot ja laita kulhoon mansikkapalojen kanssa. Mausta salsa limestä puristetulla mehulla, korianterilla, mintulla ja oliiviöljyllä. Tarjoa salsa lohen kanssa.

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Lohimurekepihvit

Pidän monista Yhteishyvän vanhoista resepteistä ja tämä katkarapupihvien nimellä kulkeva ohje kuuluu niihin. Minulle tulee välillä kova himo juuri murekkeena olevaan loheen ja tämä on siitä kiva resepti, ettei se sisällä mitään jauhoja. Mureketaikinaa on hieman haastavampi käsitellä ilman jauhoja, mutta maku hakkaa tässäkin ulkonäön.


4 annosta

500 g lohta
180 g katkarapuja
2 kananmunan keltuaista
pala sitruunaa
tuoretta tilliä
suolaa
rouhittua mustapippuria
öljyä

Poista lohesta nahka ja ruodot. Sulata katkaravut. Soseuta lohi, katkaravut ja keltuaiset karkeaksi massaksi esimerkiksi sauvasekoittimella. Mausta mureketaikina noin ruokalusikallisella sitruunan mehua, silputulla tuoreella tillillä, suolalla ja mustapippurilla. Muotoile murekemassasta pihvejä ja paista öljyssä pannulla molemmilta puolilta. Tarjoa esimerkiksi keitettyjen perunoiden ja kapriskermaviilikastikkeen kanssa.

Kapriskermaviilikastike

Kermaviilikastikkeen ohjeen pöllin K-ruoka.fi:stä. Toisin kuin alkuperäisessä ohjeessa oma loheni, jonka kanssa kastiketta tarjosin, oli murekkeen eikä perhosten muodossa. Ohje on mielestäni äärimmäisen helppo ja nopea, mutta sillä saa kivasti paljon makua ruokaan.


4 annosta

1 prk kermaviiliä
2 rkl kapriksia
2 tl juoksevaa hunajaa
2 tl omenaviinietikkaa
tuoretta tilliä
suolaa
rouhittua mustapippuria

Sekoita kaprikset kermaviilin joukkoon ja mausta hunajalla ja omenaviinietikalla. Silppua kastikkeen sekaan reilusti tuoretta tilliä ja lisää suolaa ja pippuria makusi mukaan. Tarjoa kastike esimerkiksi lohimurekepihvien kanssa.

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Bronda

Kävimme taannoisena lauantaina kokeilemassa ystävieni kanssa Tomi Björkin uusimman ravintolan Brondan. Meillä on keskenämme sen verran eri maku, että muista saman omistajan ravintoloista toisen suosikki on saattanut olla toisen pettymys, joten kukaan meistä ei varmaan ihan liikoja ravintolalta uskaltanut toivoa. Ravintolassa annokset ovat tarkoitettu jaettaviksi, mutta täälläkin jouduimme kysymään mikä olisi hyvä määrä annoksia tilata kolmelle. Meille suositeltiin kolmesta neljään ruokalajia tilattavaksi. Aterian alkuun otimme pienet snacksit. Valitsin omaksi snackikseni  rapeaa mustekalanmusteleipää, parmesan creméä, vaaleaa anjovista ja tomaattisorbettia. Tilausvaiheessa tarjoililja ilmoitti yhden snackin olevan liian vähän yhdelle ja ehdotti toiseksi arancinipalloja jaettavaksi. Molemmat pikkupurtavat olivat oikein maistuvia. Varsinaiseksi ruoaksi tilasimme fresh-listalta kermaista burrata kotijuustoa, pistaasi-vihreä oliivi tapenadea ja paprikajauhetta ja etanoita focaccialeivän ja aiolin kanssa sekä warm-listalta paahdettua kanaa hasselpähkinän kanssa. Ideana ilmeisesti olisi ollut että ruoat saapuvat valmistumisjärjestyksessä ja varsinaista alkuruoka - pääruoka erottelua ei ole. Meille kuitenkin snacksit ja kylmät ruoat saapuivat ennätysvauhdilla ja lämmintä ruokaa ja lisukeranskalaisia saimme odottaa reippaan tovin. Ruokien mausta minulle ei jäänyt valittamista, mutta koosta kylläkin. Esimerkiksi juustoannos tuntui valtaisalta kolmestaan jaettavaksi kylmäksi ruoaksi. Paikka toimisi varmasti paremmin isommalla seurueella. Nyt tuntui että kutakin ruokaa oli liikaa ja jäi harmittamaan, että enempiä ruokalajeja ei päässyt maistelemaan. Toivoisin, että annokset olisivat pienempiä ja niitä voisi jakaa useamman pienemmälläkin porukalla. Meidän kohdallamme myös ajatus ruokien tasaisesta saapumisesta pöytään ei toiminut. Makujen puolesta voisin sinällään tulla uudestaan Brondaan, mutta en aivan sen nykyisellä konseptilla. Aterian päätteeksi jaoimme vielä sitruunakakun timjamilla, rosmariini-sitruunajäätelöllä ja karamellisoidulla rapealla maidolla.

Arancini ja Spanish anchovy toast parmesan
`Burrata´ cheese, pistachio, tapenade
Snails, aioli, focaccia bread
Organic chicken & toasted hazelnuts and Bronda fries & ketchup
Lemon pie Bronda

Clube de Jornalistas

Viimeinen ravintola, jonka haluan Lissabonin reissulta esitellä on Clube de Jornalistas. Ravintola veti pisteet kotiin jo ovensuulla, jossa tarjottiin kuohuviinilasit käteen. Tästä voisi moni muukin paikka ottaa mallia! Menun kanssa minulla oli valinnan vaikeutta herkullisten annoskuvausten äärellä. Kalaa oli tullut syötyä lähes koko reissun ajan ja päädyinkin sitten ottamaan alkuun paistettua scamorza-juustoa retiisinlehtien ja päärynän kanssa. Valintani osoittautui loistavaksi. Pääruokana söin kotitekoista tagliatellea kanan ja kookoscashewkastikkeen kanssa. Annos hakkasi monet italialaiset ravintolat mennen tullen. Jälkkärin jaoin kaverini kanssa ja ihan hyvä niin. Minttujätski maistui enemmän piparmintulta kuin mintulta ja oli enemmän kaverini makuun kuin omaani. Palvelu ravintolassa oli aivan parhaasta päästä ja lopuksi saimme vielä paikan kangaskassit ja meille tilattiin taxi ovelle. Suosittelen tekemään kuten me ja jättämään tämän helmen viimeiselle lomaillalle Lissabonissa. Mikään ei ole parempaa kuin päättää loma loistavaan ravintolaillalliseen.

Menu
Bread
Forks and knives
Pan-fried scamorza, wilted turnip leaves and pear
Curried housemade tagliatelle, grilled chicken breast, coconut and cashew sauce
Mint ice cream

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Sea Me

Sea Men kanssa olimme vähän kahden vaiheilla ennen reissua. Ravintolan arviot olivat jokseenkin ristiriitaisia ja ravintolaan kallistuimme lopulta siksi, että se oli yksi harvoista sunnuntaina aukiolevista paikoista. Varasimme pöydän netistä jo ennen reissua ja hyvä niin, sillä asiakkaita käännytettiin sunnuntai-iltana täyden ravintolan ovelta. Tarjolla oli pääasiallisesti tuoreita kaloja, jotka valkattiin itse kalatiskistä ja erilaisia susheja. Sushit eivät olleet mistään perinteisemmästä päästä, mutta kerrankin fuusiosushit toimivat mitä loistavimmin! Sushien maut olivat raikkaita ja erilaisia, mutta ne antoivat kuitenkin tilaa myös sushin omalle maulle. Miten en ole ikinä ennen tajunnut miten hyvää esimerkiksi tuore ananas voisi sushissa olla sopivien lisukkeiden kera. Kuvassa näkyy ensimmäinen satsi jonka jaoimme, mutta tilasimme vielä toisen vastaavan kokoisen. Varmasti kalakin olisi ollut hyvin valmistettua, mutta näiden sushien takia palaisin ravintolaan ehdottomasti seuraavalla Lissabonin vierailulla.

Sea Mella on myös sisarravintola O Prego da Peixaria. Ravintola tarjoilee trendikkäitä leipiä ja hampurilaisia. Jaoimme ystäväni kanssa kaksi leipää:
Foodie: Azores tuna and Algarve salt flower in carob flat bread "Bolo do Caco" sekä Salmon and Cuttlefish Burger: Cuttlefish and salmon, tomato and algae in cuttlefishink flat bread "Bolo do Caco"
Jos kaipaat hieman epämuodollisempaa ruokapaikkaa, mutta laadukkaista aineksista tehtyä ruokaa, niin suosittelen pistäytymään myös O Prego da Peixariassa.

Susheja Sea Messa
Foodie ja Salmon and cuttlefish burger O Prego da Peixariassa

Cantinho do Avillez

Taannoisella Lissabonin reissulla olin suorastaan yllättynyt hyvien ravintoloiden määrästä. Toki olimme ystäväni kanssa lukeneet paljon arvioita ennakkoon, mutta yksikään ravintola johon olimme ennalta päättäneet mennä ei tuottanut pettymystä. Hyviä ravintoloita löytyi myös ilahduttavan läheltä keskustaa, mikä ei monesti tunnu olevan mikään itsestäänselvyys. Esittelen tässä muutaman lemppariravintolani reissun varrelta, joihin palaisin mieluusti uudestaankin. Ensimmäinen erityisen hyvä ravintolalöytömme oli Chef José Avillezin Cantinho de Avillez. Suosittelen pöytävarausta ravintolaan.

Alkuun pöytään tuli portugalilaiseen tapaan leipien kanssa kipollinen oliiveja. Oliivit olivat sitrusmarinoituja ja olivat mukavan pirteitä. Myös tomaattitahna leivälle oli hyvää. Alkudrinkit tehtiin tuoreista aineksista ja drinkit olivat sen verran suosittuja, että juomatilauksemme käytiin huikkaamassa heti tiskille kesken alkupalojen tilauksen. Minä rakastan käytännössä mitä vain missä on inkivääriä ja tämäkään drinkki ei tehnyt poikkeusta. Alkupala oli minulle täysin uusi ruokatuttavuus, eli kotitekoinen säilyketonnikala. Tavallaan tonnikala muistutti todella paljon purkkitonnikalaa, mutta käytännössä ei sitten kuitenkaan. Tonnikala oli mehevää ja lohkeavaa ja sen seurana oli rosépippureita ja inkiväärilimemajoneesia. Rosépippurit ja tonnikala ovat hyvä kombo! Pääruokaa syödessämme emme vielä tajunneet miten tyypillinen annos se Lissabonissa oli, mutta toteutus oli kaukana tavallisesta turskaravintolasta. Leivitetty turska ja kaali muodostivat perustan annokselle ja lisäksi annoksesta löytyi uppomuna ja räjähtäviä oliiveja. Kala oli, kuten odottaa saattaa, oikein mehevää ja munankeltuainen sekoittui kaaliin tehden siitä kermaisen paksua. Oliivien toteutus jäi minulle täysin mysteeriksi, mutta oliivien sisällä oleva oliivimehu todella purskahti suuhun, kun oliivia puraisi. Jälkkärijuustokakku tarjoiltiin kulhossa ja sen koostumus oli ehkä ilmavinta ja kuohkeinta mitä olen maistanut. Jopa kakkupohja oli lähes irrallista murua.

Bread
Tomato paste, butter and olives
Ginger, tequila, rosemary and lemon
Homemade conserved tuna with ginger and lime mayonnaise
Flaked cod with bread crumbs, LT egg and “exploding” olives
Raspberry cheesecake with basil

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Sandro

Saimme odottaa Sandron brunssia hyvän tovin, mutta odotus todellakin palkittiin. Siinä vaiheessa kun teimme pöytävarausta brunssille, seuraavan vapaan pöydän sai kahden kuukauden päähän. Brunssin jälkeen kun tarkastelin tilannetta uudestaan, niin pöydän olisi saanut seuraavallekin viikolle. Emme olleet tienneet skumppalasinkin kuuluvan brunssin hintaan, mutta meille käytiin pöytään asti ne tuomassa, kun emme tajunneet niitä ottaa tiskiltä matkaan. Brunssilla oli laaja kylmistä ruoista koostuva pöytä, suppeampi valikoima lämpimiä ruoka, juustoa, hedelmiä, rahkaa, smoothieta ja kerrassaan komea jälkiruokapöytä. Ensimmäisestä kattauksesta lautaselleni päätyi leipää, voita, salaattia, paprikatahnaa, couscoussalaattia, chutheyta, tsatsikia, kolmea laatua oliiveja eri marinadeissa, harissaa ja marjasmoohtie. Erilaiset tahnat toimivat mielestäni erityisen hyvin brunssilla, sillä ne kestävät hyvin noutopöytätarjoilun. Tuotteiden vaihtuvuus tarjoilupöydässä oli kuitenkin ripeää ja toisaalta minun lautaselleni päätyi vain pieni osa pöydän tarjonnasta. Ainoa miinus hieman vetisen makuisesta smoothiesta.

Lämpiä ruokia oli tarjolla kolmea laatua ja kokeilin niistä kaikkia. Broilerinuijat jäivät hieman vaisuiksi ja lohen ja soijasuikalevuoan vierellä. Tomaattipohjainen, mausteinen ja paljon oliiveita sisältänyt soijavuoka oli niin hyvää, että minun on aivan pakko koettaa joskus jäljitellä sitä kotona. Ruokien lisukkeena oli mausteista couscousia. Jälkkäriksi yhdistelin hunjalla maustettua marjarahkaa, hedelmiä ja sitruksista ja marjaista juustokakkua mangosmoothien kanssa. Olin positiivisesti yllättynyt että minunkin makuuni löytyi hieman raikkaampaa jälkkäriä. Tämän kokemuksen perusteella odotan jo seuraavaa brunssia Sandrossa! Kavereideni 3-vuotias tytär ruokaili 3e:n hintaan, mikä on mielestäni kiitettävän edullista, jos harkitset brunssia lapsen kanssa.




Sardelliperunavuoka

Minulla oli tapas-illasta ylijääneitä sardelleja kotona ja löysin sattumalta Safkaa-blogista kivan reseptin mihin sain ne käytettyä. Annosmäärä vaikutti minusta melko pieneltä neljälle ja suurensin sitä neljänneksen. Silti väittäisin että pari-kolme annosta on lähempänä totuutta. Hyvien perusmakujen kanssa ei kannata kikkailla liikaa ja tämä olikin erinomaista tällaisenaan.


2 - 3 annosta

3 valkosipulin kynttä
öljyä
4 isoa perunaa
4 isoa tomaattia
1 prk sardellifileitä
tuoretta timjamia
3 rkl oliiviöljyä
rouhittua suolaa
rouhittua mustapippuria

Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Laita kolmannes valkosipulista öljyttyyn uunivuokaan. Kuori ja viipaloi perunat ja viipaloi tomaatit. Laita vuokaan kerros perunaa ja tomaattia ja mausta sardelleilla, timjamilla, suolalla, pippurilla ja oliiviöljyä. Kokoa samanlaisia kerroksia, niin että päällimmäiseen tulee perunaa ja tomaattia. Paista 200-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsyneet.