Kanelikermassa haudutettua leipäjuustoa kohmeisella lakalla

Tätä jälkkäriä maistoin ensimmäistä kertaa Saagassa joskus pari vuotta sitten. Tästä ei paljon simppelimmäksi enää ruoka voi mennä ja tämä on erinomaista myös ei niin makeista jälkkäreistä pitäville. Muista kuitenkin käyttää täysrasvaista juustoa reseptiin. Minä en syönyt tätä jälkkäriksi vaan ihan ruoaksi sellaisenaan. Jälkkärinä annoksesta riittänee useammalle.

2 annosta

480 g leipäjuustoa
2 dl kermaa
1 rkl sokeria
2 tl kanelia
250 g lakkaa

Kuumenna paistinpannu ja lisää pannulle paloihin leikattu leipäjuusto, kerma, sokeri ja kaneli. Sekoita mausteet kermaan tasaisesti ja hauduta juustoa pannulla viitisen minuuttia. Sulata pakastetut lakat kohmeisiksi ja nosta kypsän leipäjuuston päälle. Tarjoa esimerkiksi jälkiruokana.

Halloumisalaatti kiivillä

Halusimme tehdä briepizzoille kaveriksi salaattia ja päädyimme kevyesti juustosalaattiin. Onneksi kaverinkin on juuston ystävä. Ohje on alunperin Pirkan resepti juhlavan juustosalaatin nimellä. Reseptissä on alun perin ainoastaan 1 paketti juustoa 6 - 12 hengen annokseen, mikä tuntuu mielestäni todella vähältä kun kyseessä vielä on juustosalaatti. Meillä meni paketti juustoa kahteen pekkaan, joten suosittelen määrän lisäämistä. Ohje myös tehdään alun perin grillijuustosta halloumin sijaan. Useimmiten kannattaa suosiolla jättää kauppaan elintarvikkeet joiden nimi alkaa niiden käyttötarkoituksella. Monesti nämä ovat heikkolaatuisempia tuotteita joita myydään hyvään ylihintaan kuluttajille. Pääsääntöisesti nämä siis eivät ole niitä tuotteita joista ruoka alun perin on tehty ja sille on myös syynsä miksi niitä ei saa myydä sillä nimellä. Toki poikkeuksiakin voi löytyä sääntöön, mutta hälytyskellojen pitäisi alkaa vilkkua näiden tuotenimien kohdalla. Alla Pirkan sivuilta napattu halloumin ja grillijuuston ero, joka myös sisältää yhden all time inhokkikuvauksistani: suomalaiseen makuun.

Miten Pirkka halloumi ja Pirkka grillijuusto eroavat toisistaan?

 

Pirkka halloumi on aito kyproslainen erikoisuus. Halloumi tunnetaan ennen kaikkea sille ominaisesta tuoreen, hienonnetun mintun mausteikkaasta mausta. Halloumi on valmistettu lampaan-, vuohen- ja lehmänmaidosta.

Pirkka grillijuusto on valmistettu lehmänmaidosta eikä sen valmistuksessa ole käytetty minttua. Grillijuustossa on vähemmän suolaa ja rasvaa kuin halloumissa. Grillijuusto on halloumia miedompi, joten se sopii suomalaiseen makuun. Rakenteeltaan grillijuusto on halloumia pehmeämpää.

6 annosta

2 - 3 pakettia halloumia
1 jääsalaatti
½ rucola
1 rs kirsikkatomaatteja
½ rs tummia viinirypäleitä
1 kurkku
3 kiiviä
tuoretta minttua
tummaa balsamietikkaa

Leikkaa halloumi kolmioiksi ja grillaa juustoon kaunis väri. Revi jääsalaatti ja rucola salaattikulhoon. Puolita kirsikkatomaatit ja viinirypäleet ja lisää salaatin sekaan. Paloittele kurkku ja kuori ja paloittele kiivit salaatin joukkoon. Lisää grillattu halloumi salaattiin ja revi päälle tuoretta minttua ja mausta tummalla balsamietikalla. Tarjoa salaatti välittömästi, sillä kiivistä irtoaa helposti nestettä salaattiin.

Briepizza

Fat Freddy's Restaurantin arvion yhteydessä suunnittelin tekeväni kotona vastaavanlaista briepizzaa grillipizzana. Kuten odottaa sopi, pizzoista tuli todella hyviä. Suosittelen muitakin kokeilemaan rohkeasti brien käyttöä pizzassa. Pizzat toteutettiin periaatteessa samalla tavalla kuin aiemminkin tekemäni grillipizzat, ainoastaan toisin täyttein. Tosin nyt vanhaa reseptiä katsoessani huomasin että pohjat olisi pitänyt öljytä ennen grillaamista. Hyvin nämä onnistuivat ilman öljyämistäkin, mutta se helpottanee taikinan käsittelyä.

4 annosta

1 annos pizzapohjaa
½ annos soseutettua tomaattikastiketta
400 g briejuustoa
200 g aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
4 valkosipulinkynttä
juustoraastetta
rucolaa

Keitä tomaattikastike ja soseuta se tasaiseksi sauvasekoittimella. Valmista pizzapohjataikina ja jaa se neljään osaan. Venytä ja kauli taikina pyöreiksi ohuiksi pohjiksi. Kuutioi brie, valuta aurinkokuivatut tomaatit ja kuori ja hienonna valkosipulinkynnet erittäin hienoksi silpuksi. Laita grilli kuumenemaan ja paista pizzapohjia muutaman minuutin ajan hieman alle keskilämmöllä. Nosta pizza pois grillistä ja käännä paistopinta ylöspäin. Valele tomaattikastiketta pizzalle ja täytä se briejuustonokareilla, aurinkokuivatuilla tomaateilla, hienonnetulla valkosipulilla ja juustoraasteella. Siirrä pizzat takaisin grilliin isoa paistinlastaa tai käsiä apuna käyttäen ja paista reilut viisi minuuttia kannen alla. Kansi pitää lämmön sisällään jolloin juusto sulaa nopeammin pizzan päälle. Toisessa paistossa pohjan raa’aksi jäänyt puoli saa värin pintaansa. Kun pizzat ovat valmiita, nosta ne grillistä ja ripottele päälle rucolaa.

Amerikkalainen katkarapusalaatti

Olen saanut kuulla äidiltäni aika paljon kuittia siitä, kun olen lapsena tehnyt hiekkalaatikolla ruoaksi mansikkarapuja. Jossain puolivälissä tämän annoksen syömistä minulla välähti: mansikoita + rapuja = mansikkarapuja! Tämä on ihan oikea ruokalaji ja vieläpä hyvä sellainen. Olikin sitten minun vuoroni päästä kuittailemaan äidille. Reseptin tähän salaattiin löysiin Gurmee-blogista ja se on jo iät ja ajat ollut minulla odottamassa kokeilua. Alun perin ohje on julkaistu Aura Liimataisen Parasta kotiruokaa -keittokirjassa. Minulla verigreipin maku jäi hieman hallitsevaksi, tosin minulla olikin sitä tuplamäärä ohjeeseen nähden. Mietin että veriappelsiinin yhdistäminen salaattiin toimisi varmasti myös hyvin.

2 annosta

Salaatti:

1 jääsalaattiruukku
180 g katkarapuja
2 verigreippiä
2 avocadoa

Mansikkakastike:

3 dl mansikoita
pala sitruunaa
2 rkl öljyä
suolaa
rouhittua mustapippuria

Revi jääsalaatti lautasille Sulata katkaravut esimerkiksi juoksevan veden alla ja lisää salaattiin. Kuori verigreipit veitsellä niin että uloin kalvo lähtee samalla mukaan ja irrota greippilohkot veitsellä talteen ilman lohkojen välisiä kalvoja. Halkaise avocadot, iske veitsi kiveen ja poista se. Kuutioi avocadojen hedelmäliha ja lisää salaattiin. Valmista salaatille kastike poistamalla mansikoiden kannat ja soseuttamalla ne esimerkiksi sauvasekoittimella noin ruokalusikallisen sitruunamehua, öljyn, suolan ja sokerin kanssa. Valuta mansikkakastiketta salaatille ja laita salaatti tarjolle.

Savoy

Tykästyimme ystävieni kanssa Savoyhin heti ensikosketuksella niin, että päätimme ottaa ravintolassa käynnin kesäperinteeksemme. Nyt olimme kolmatta kertaa Savoyssa syömässä, eikä ravintola jälleen pettänyt. Tosin käyntikerroistamme tällä viimeisellä palvelussa tuntui olevan hieman kohennettavaa aiempiin kertoihin verrattuna. Ravintola ei ollut aivan täynnä, mutta saimme silti odottaa alkuruokien saapumista pöytään yli tunnin ja koko ruokailu kesti reilusti päälle kolme tuntia.

Ensimmäisenä keittiön tervehdyksenä pöytään saapui voimakkaan minttuista kylmää kurkkukeittoa. Jälleen keiton maku oli hyvä, mutta taas minulla tökkäsi kylmä keitto puolivälissä annosta. Leipiä tarjoiltiin neljää erilaista ja tämän suhteen palvelu pelasi hyvin ja leipiä tuotiin pöytään tarjolle jokaisen ruokalajin välissä. Kuvan näkkärin ja spelttileivän lisäksi tarjolla oli myös mallas- ja ruisleipää. Meiltä kysyttiin haluammeko katsella viinilistaa vai keskustella viineistä sommelierin kanssa. Valitsimme sommelierin ja mielestäni tämän tyylisessä ravintolassa se ehdottomasti kannattaa, ellei ole täysin varma omasta viinituntemuksestaan.

Minä tilasin alkuruoaksi burratajuustoa, basilikaa ja tomaatticarpacciota. Annokseen lisättiin pöydässä tomaattisorbettia ja -consomméa. Kuten edelliselläkin kerralla, pystyin vain ihmettelemään tomaattien makeutta ja täyteläisyyttä. Annos oli täynnä erilaisia makuja ja tekstuureita ja jokainen haarukallinen toi kaikkea uutta ja ihanaa suuhun. Viiniksi annokselle suositeltiin saksalaista Philipp Kuhn Weissburgunderia.
Ruokalajien välillä saimme keittiön tervehdyksenä seljankukkasorbettia greippivaahdolla. Tervehdykseksi annos oli melko mittavan kokoinen, mutta todella kevyt ja raikas. Olisin halunnut tilata pääruoaksi savustettua siikaa, tillillä mehustettuja kesäperunoita ja rémouladekastiketta, mutta rémouladekastiketta ei ollut mahdollista saada sipulittomana, joten päädyin paistettuun ahveneen, muhennettuihin kantarelleihin ja parsaan. Lisänä annokseen tuli vielä basilikakastiketta ja retikkaa. Jälleen annos oli oikein onnistunut kokonaisuus, jossa kalan omalle maulle oli jätetty tilaa. Toinen ystäväni tilasi saman pääruoan ja ensimmäinen meille suositeltu viini oli hieman liian tammista makuumme, vaikka se ei aivan perinteiseltä chardonnaylta maistunutkaan. Saimme tämän jälkeen kahta eri viiniä maisteltavaksi pöytään, toisen perinteisemmän ranskalaisen sauvingnon blancin ja toisen voimakkaamman ja hapokkaamman uusiseelantilaisen sauvignon blancin. Päädyimme kumpikin uusi-seelantilaiseen Cloudy Bayhin, joka maistui suussamme oikein tunnistettavan mustaherukanlehtiseltä ja toimi hapokkaampien viinien ystäville.

Ennen varsinaista jälkiruokaa saimme keittiön tervehdyksenä vielä passionpossetia, hedelmiä ja passionsorbettia. Minusta tämä annos toimi jopa varsinaista jälkiruokaa paremmin. Varsinaiseksi jälkkäriksi tilasin consommén kesän punaisista marjoista ja vadelmajogurttiserbettiä. Tässä vaiheessa iltaa himoitsin kuitenkin enemmän tuoreita marjoja kavereiden lautasilta ja pähkinäinen annos oli sen verran tuhti, että siitä jäi osa syömättä. Olen tunnetusti vähän huono jälkiruokien kanssa, joten kovin sokeasti minun makuuni ei kannata luottaa, jos on itse enemmän makean perään. Jälkiruokaviinin kanssa minut onnistuttiin jälleen yllättämään. Minulle tuotiin pöytään punaista Braida di Giacomo Bologna Brachetto d'Acqui, joka oli suussa todella kevyttä ja pirskahtelevan hiilihapollista. Prosentteja jälkkäriviinissä oli vain viiden pintaan. Vaikka iltamme oli kaikin puolin onnistunut, niin emme tämän reissun perusteella olisi saaneet Savoysta yhtä miellyttävää kuvaa kuin aiemmilla kerroilla. Monet niistä pienistä asioista, jotka edellisillä kerroilla ovat tehneet illoista ainutlaatuisia, jäivät nyt puuttumaan. Tavallaan asiat ovat suhteellisen pieniä, kuten se ettei meiltä kysytty olemmeko käyneet paikassa aiemmin, käsilaukkukoukkuja ei tuotu, hissiä ei tilattu jne. Toisaalta taas nämä asiat ovat olleet niitä, joiden takia Savoysta on mieluusti maksanut sen kolmanneksen enemmän kuin muista ravintoloista, joissa yleensä käymme.

Kylmä kurkkukeitto

Spelttileipä ja näkkileipä

Burratajuustoa, basilikaa ja tomaatticarpaccio

Seljankukkasorbetti ja greippivaahto

Paistettua ahventa, muhennettuja kantarelleja ja parsaa

Passionposset, hedelmää ja passionsorbetti

Consommé kesän punaisista marjoista ja vadelma-jogurttiserbettiä

Suklaamousse

Minulla oli yhä mutakakusta puolikas suklaalevy kaapissa ja päätin tehdä lopusta suklaasta jälkkäriksi suklaamoussea. Vähän emmin reseptin julkaisemisen kanssa, sillä minä en saanut tätä moussea onnistumaan. Kokkikaverini tiesi kerman olleen liian kylmää, kun sekoitin sen suklaaseen. Moussen koostumus siis vaikutti siltä, kuin siellä olisi suklaahippuja joukossa. Ei se välttämättä huonokaan asia ollut. Kolmas kaverini saapui paikalle muita myöhemmin ja en taktisesti kertonut mousselle käyneen mitään accidentia ja sain jopa kehut näistä suklaahipuista! Toisetkin kaverit tuntuivat tykkäävän. Inspiksen annokseen sain Ateljé Finnen jälkiruoasta, joka oli suklaamoussea minttujäätelöllä. Minä en lähtenyt yrittämään jäätelöä, vaan tein minttujäädykettä Kotimaisten kasvisten resepetiä mukaillen. Vaihdoin ainoastaan vaahtoutuvan vaniljakastikkeen kermavaahtoon. Koska nämä jälkiruoat ovat vahvin lajini, en yhtään huomioinut että jäädyke olisi pitänyt ottaa puoli tuntia ennen tarjoilua huoneenlämpöön. Laitan jäädykkeen reseptin tänne, jos se toisella maistelukerralla vaikuttaa onnistuneelta. Minttu kuitenkin on hyvä makupari suklaamousselle. Moussen resepti on Secret Wardrobesta.

4 reilua annosta

2 dl kuohukermaa
200 g suklaata
1 kananmunankeltuainen
2 rkl konjakkia

Vatkaa kerma vaahdoksi. Jos et halua suklaahippuja mousseen, niin varmista että kermavaahto on huoneenlämpöistä. Sulata suklaa vesihauteessa kattilassa ja jäähdytä sekoitellen. Sekoita kananmunankeltuainen jäähtyneeseen suklaaseen ja lisää suklaa kermavaahdon joukkoon. Mausta mousse vielä konjakilla ja jaa huolella sekoitettu mousse annoskulhoihin. Anna moussen teketyä jääkaapissa seuraavaan päivään ja tarjoa esimerkiksi minttujäädykkeen kanssa.

World Bites/GoodPie Bakery

Teurastamolla vietettiin menneenä viikonloppuna World Bites-maailmanruokafestaria. Tapahtumaa mainostettiin seuraavasti:

"World Bites -festivaalin ydin on ruokakojujen tarjoamissa pienemmissä, maistelukokoisissa annoksissa. Konseptin idea on, että vieraat saavat tilaisuuden kokeilla useita erilaisia makuja festivaalin monipuolisesta ruokatarjonnasta. Makeaa, hapanta, tulista, pehmeää ja kaikkea siltä väliltä. Sitä tarjoaa World Bites!"

Menimme kaverini kanssa heti perjantaina ihmettelemään tapahtuman tarjontaa. Meille tuli hieman pettymyksenä, että ehdoton enemmistö ruoista oli 5 - 8 e hintaisia ja annoskoot olivat festarikojujen luokkaa. Olemme aiemmin käyneet Taste of Helsingissä ja pitäneet juuri siitä, että siellä pääsi maistelemaa niin monia eri juttuja. Olimme tapahtumapaikalla jo kolmen jälkeen, mutta minulla ei ollut vielä niihin aikoihin yhtään nälkä. Siinä kuuden pintaan kun alkoi jo vähän ruoka maistua, niin jonot olivatkin melkoiset. Minäkin jonotin pitkään erääseen kojuun kuullakseni että kala on loppu ja kasvislautanen on loppu. Harmi että jo niin aikaisessa vaiheessa iltaa ruoat pääsivät loppumaan, mutta arvatenkin tapahtuman suosio tuli yllätyksenä myös järjestäjille. Olisi silti ollut kiva vaikka yliviivata listasta annokset, joita ei enää ollut saatavilla.

Sillä aikaa kun minulle tarjottiin eioota, jonotteli kaverini GoodPie Bakerystä vegaani"lihistä". Siirryin sitten jonoon hänen kanssaan ja päätimme syödä puokkiin "lihiksen" ja muikkuburgerin. Tarjolla oli myös kotitekoisen näköistä sitruunainkiväärilimsaa, jonka maistamatta jättäminen jäi myöhemmin hieman harmittamaan. Kojun myyjä oli todella ystävällinen kun kyselimme sisältävätkö annokset sipulia ja jopa maisteli täytettä jostain lihiksen maanantaikappaleesta. Molemmat ruoat saimmekin matkaamme. Vegaani"lihis" tarjottiin coleslawn ja chili- ja banaanikastikkeen kanssa ja muikkuburgeri tuli jogurttisoosilla. Näistä kahdesta lihis oli ehkä hauskempi. Harvoin pääsee tuon tyylistä ruokaa syömään ja olihan se aika rasvaisen mehevä. Muikkuburgeri oli myös hyvä, mutta maut ehkä tutumpia. Tosin idean muikuista purilaisen välissä voisin kopioida omaankin käyttööni. Meille siis kävi ihan hyvin ruokien kanssa, mutta tapahtuman mainonta ei nyt kyllä pitänyt tässä tapauksessa ihan paikkaansa.

Vegaani"lihis" ja muikkuburgeri

Broilerinuggetit

Kalapuikkoja ja nuggetteja, onkohan tämä enää lainkaan minun blogini. Olen aiemminkin puhunut siitä miten monien ruokien maine on kärsinyt, kun ruoan einesversio on saavuttanut niin vahvan aseman ihmisten mielissä, että ensimmäinen ajatus ruokalajista on pakastehyllyn versio eikä suinkaan alusta asti itse tehty ruokalaji. Tämän nuggetien ohjeen löysin Hayley's Cuisinesta. Maissihiutaleiden käyttö broilerin kuorruttamiseen on minulle entuudestaan tuttua kaverin äidin painonvartijoiden reseptivihosta joskus teini-iässä napatusta ohjeesta, mutta täytyy sanoa että tämä majoneesillinen versio on aika tavalla parempi. Kuten Hayley lupailee, näistä nuggeteista tulee täydellisen rapeita pinnasta ja meheviä sisältä. Minä paistoin nuggetit hieman alkuperäistä ohjetta korkeammassa lämpötilassa, sillä valmistin samanaikaisesti myös lohkoperunoita uunissa.

4 annosta

450 g broilerin rintafileitä
½ dl majoneesia
½ dl turkkilaista jogurttia
pala sitruunaa
2 1/4 dl maissihiutaleita (corn flakes)
1 dl polentajauhoja
1 tl savupaprikajauhetta
1 tl cayennepippuria
1 tl suolaa
½ tl valkosipulijauhetta
½ tl rouhittua mustapippuria

 Leikkaa broilerin rintafileet pienehköiksi palasiksi. Sekoita majoneesi ja jogurtti keskenään ja purista sekaan ruokalusikallinen sitruunan mehua. Murskaa maissihiutaleet esimerkiksi muovipussissa ja sekoita polentajauhojen ja mausteiden kanssa. Pyörittele broilerinpalat ensin majoneesijogurttiseoksessa ja sitten maustetussa maissihiutalepolentajauhoseoksessa. Levitä nuggetit tasaisesti pellille ja paista 225 asteessa noin 20 - 30 minuuttia. Tarjoa esimerkiksi currymajoneesin ja lohkoperunoiden kanssa.

Currymajoneesi

Minulle jäi tartarkastikkeesta vielä reilusti majoneesia jäljelle ja lopusta päätin tehdä currymajoneesin kavereiksi broilerinuggeteille. Ohje on oden kirjoittama Plazan Ellien keskusteluketjuun.

4 annosta

3 dl täysmajoneesia
1½ rkl currya
½ tl sokeria
pala sitruunaa
rouhittua mustapippuria
suolaa

Sekoita curry ja sokeri majoneesin joukkoon. Purista sitruunasta muutama teelusikallinen mehua ja lisää majoneesin joukkoon. Mausta kastike vielä suolalla ja pippurilla. Tarjoa esimerkiksi broilerinuggettien ja lohkoperunoiden kanssa.

Lohkoperunat

Olen kokeillut jos jonkinlaisia mausteita lohkoperunoille, mutta tämä Tettin Voimahaliin kirjoittama yhdistelmä toimi mielestäni erityisen hyvin. Ohjeessa puhutaan viipaleperunoista, mutta omat perunani lohkoin.

4 annosta

800 g perunoita
2 valkosipulinkynttä
½ dl öljyä
paprikajauhetta
timjamia
vahvaa chilikastiketta
suolaa

Pese tai kuori perunat ja lohko ne veneen mallisiksi paloiksi. Hienonna valkosipulinkynnet ja sekoita öljyn joukkoon. Lisää mausteet öljyyn ja levitä seos kauttaaltaan perunalohkoihin. Minä käytin silikonista pullasutia apuna, mutta saman voi tehdä esimerkiksi muovipussissakin. Levitä perunalohkot tasaisesti pellille ja paista 225 asteessa puolisen tuntia tai kunnes perunat ovat kypsiä ja alkaneet saada väriä.