Yume

Käymme melko säännöllisesti kavereideni kanssa ulkona syömässä vähän hienommissa ravintoloissa. Viimeksi meillä oli vuorossa Yume. Valitettavasti illallinen oli suurimpia pettymyksiä meille pitkään aikaan. Esimerkiksi Farangista ja Gaijinista olemme pitäneet, joten vian ei pitäisi olla siinäkään ettei moderni aasialainen ruoka uppoa. Annokset ravintolassa oli tehty jaettaviksi ja alkuun tilasimme päivän makirullia ja kuningasmakrillisashimia. Sashimi jäi minulta syömättä sipulisuuden vuoksi, mutta susheissa ollut varsinaisesti mitään vikaa hinnan lisäksi... Neljä sushipalaa: 14e. Hinta tuntui muodustuvan siitä ilosta, että sushien päällä oli pari heinää ristissä. Pääruoaksi jaoimme kuumalla kivellä paistettavia tiikerirapuja chilikastikkeen kanssa, friteerattua turskaa rapeiden nuudelien ja inkiväärikastikkeen kanssa sekä Pekingin ankkaa. Ravintolan hot stone-konsepti ei ole toteutettu lainkaan yhtä hyvin kuin esimerkiksi Rustic Stonessa. Koko ravintolassa leijuu kärähtäneen lihan katku, sillä ruoat tuntuvat palavan herkästi kiinni kiviin. Ravut oli tarkoitus pyöritellä mausteseoksessa ja dipata paistamisen jälkeen. Mausteseos sisälsi siinä määrin rouhittua suolaa, että rapujen syöminen oli suorastaan epämiellyttävää pyörittelyn jälkeen. Chilikastike sellaisenaan ei tarjonnut sen suurempaa makuelämystä. Turska-annoksessa parasta olivat rapeat vihannekset. Kala oli todella rasvaista ja rapeat nuudelit ikävän limaisia pinnasta. Kova nuudeli tahmealla pinnalla ei oikein sytyttänyt minun makuhermojani. Makumaailmasta tuli vähän BlueDragon-fiilis ja nousipa keskustelussa esille myös sanonta "suomalaiseen makuun". Pääruokatrion vahvin annos oli Pekingin ankka. Ankkaletut kasattiin itse pöydässä ja pienestä sotkusta huolimatta oli kiva, että rullat sai tehtyä oman maun mukaan. Tässäkin suurin osa mausta olisi tullut Hoi Sin-kastikkeesta, joka valitettavasti oli niin suolaista ettei sitä paljoa kärsinyt ruokaan laittaa. Yume oli ensimmäinen ravintola minun muistiini, jossa yksimielisesti olimme sitä mieltä, ettei kukaan halua edes kokeilla jälkiruokaa. Harmillista, ettei ravintola täyttänyt odotuksia. Asiakaskunta oli jokseenkin turistipainotteista, joten ehkä pysyvien asiakkaiden määrä ei ole ravintolalle niin kriittinen.

Yume Style Maki Roll

Päivän makirulla 

Yellowtail Sashimi

Kuningasmakrillisashimi, makea soija-chilikastike

Tiger Prawns

Tiikeriravunpyrstöjä ja chilikastiketta

Cod and Crispy Noodles

Friteerattua turskaa, rapeaa noodelia ja tulista inkiväärikastiketta

Yume Style Crispy Peking Duck

Rapeaa ankan koipea, pannukakkuja sekä Hoi Sin -kastiketta

Valkosipulinen parmesanpolenta

Tein viimeeksi ankanrinnan kaveriksi parmesanpolentaa puolitettuna annoksena Food.comin ohjeesta. Omaan syömismäärääni suhteutettuna annoksia tuli ohjeesta kolme kahden sijaan. Jos polenta on pääasiana lautasella, niin sitten ohjeesta riittää varmastikin juuri kahteen ateriaan. Polentan valmistus oli hämmentävä matka epätoivosta riemuun. Samantien kun lisäsin polentan kattilaan se veti itsensä sellaiseksi puuroksi mitä lopputuloksen pitäisi olla puoli tuntia myöhemmin. Tätä paksua seosta pystyi kuitenkin hauduttelemaan vaaditun ajan lisäilemättä nestettä ja lopputulos oli aivan täydellinen. Älä siis pelästy puuroutumista, jos olet ensimmäistä kertaa asialla polentan valmistuksessa.

3 annosta lisukkeena

1 rkl voita
1 valkosipulinkynsi
0,5 l kanalientä
2,5 dl polentaa
rouhittua mustapippuria
75 g parmesania

Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Sulata voi kattilassa ja paista hienonnettua valkosipulia hetken aikaa. Lisää kanaliemi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Ripoittele polenta samalla sekoittaen kanaliemen joukkoon ja hauduta jatkuvasti sekoitellen noin 25 minuuttia. Rouhi polentan sekaan mustapippuria. Raasta parmesan ja lisää lopuksi polennan joukkoon. Tarjoa välittömästi. Polentan voi myös kaataa pannulle, jäähdyttää ja tarjota leikattuina annospaloina.